Katso

<< Palaa

TAMPEREEN VÄESTÖN MUUTTUVAT KASVOT

Risto Harisalo

Klubin esimies

Klubimme marraskuun kuukausikokouksen teemana olivat huomisen tamperelaiset. Aiheesta alusti väestöpolitiikan dosentti Ismo Söderling, jonka mukaan kolme voimaa kasvattaa tasaisesti Tamperetta; maahanmuutto, luonnollinen väestönkasvu ja siirtolaisuus. Näissä asioissa Tampere käy läpi samaa kehitystä kuin muut kaupungit Suomessa ja muualla.

Maahanmuutto ja siirtolaisuus ovat monella suunnalla kriittisen tarkastelun kohteina ja siksi niihin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia. Jos Tampere päättäisi torjua maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta, sen väestö kasvaisi todennäköisesti hitaammin kuin nyt. Samalla se menettäisi ainakin jonkin verran houkuttelevuuttaan kulttuurin, kaupan ja teollisuuden kasvualustana.

Söderling antoi tunnustusta Tampereen maahanmuuton ja siirtolaisuuden hoidolle, joka kestää hyvin vertailun Pohjoismaihin. Tältä vahvalta pohjalta kaupungin on hänen mukaansa hyvä ponnistaa tulevaisuuteen huolimatta laadullisista muutoksista siirtolaisuuden rakenteessa. Tätä ei kuitenkaan saa ymmärtää niin, että Tampereella osataan jo kaikki olennainen ja että oppimiseen ja kehittämiseen ei ole tarvetta.

Uuden oppimista ja jatkuvaa kehittämistä tarvitaan, koska niin monet erilaiset voimatekijät laittavat ihmisiä liikkeelle. Uudet innovaatiot ja teknologiat vaativat osaajia, joita ei välttämättä löydy Tampereelta ja sen lähiympäristöstä. On ihmisiä, joita mahdollisuus vaihtaa elämäntapaa ja ympäristöä kannustaa muuttamiseen. Sodat ajavat ihmisiä pois juuriltaan samoin kuin erilaiset luonnonkatastrofit; kuivuus, sateet, tulvat ja luonnon olosuhteita muuttavat massiiviset rakennelmat (padot jne.). Ismo Söderlingin mukaan tällä hetkellä siirtolaisia arvellaan olevan eri puolilla maailmaa noin 200 miljoonaa. Tämän luvun ennakoidaan dramaattisesti kasvavan seuraavina vuosikymmeninä.

Tampereella on edessään vaikeasti ratkaistavia haasteita ja ongelmia eikä yleinen ilmapiiri Suomessa ja muualla maailmassa helpota asiaa. Yhä useamman mielessä kielteinen nationalismi on syrjäyttämässä myönteisen nationalismin; käsityksen ihmisten vapaudesta valita asuin- ja elinpaikkansa, kosmopoliittisten arvojen hyödyllisyyden ja tasa-arvosta lain edessä huolimatta ihonväristä, uskonnosta ja kansalaisuudesta.

Kielteinen nationalismi korostaa vieraan pelkoa, hallitsematonta kehitystä, vähemmistöjen diskriminointia, kansallisia erityispiirteitä ja saavutuksia ja kaikenlaisen siirtolaisuuden torjuntaa. Yhdysvalloissa suositussa poliittisessa iskulauseessa ”make America great again” on samaa henkeä kuin Saksassa 1800-luvulla yleistyneessä rotua ja kansallisia traditioita korostaneessa ”Blut und Boden” ajattelussa.

Monet poliittiset johtajat ovat ryhtyneet kielteisen nationalismin vankkureiden vetäjiksi ja vauhdittajiksi. Nyt on jo nähtävissä, että he eivät tee tätä hyvää hyvyyttään, vaan oman valta-asemansa pönkittämiseksi. Kun he saavat vallan, he toimivat itsevaltaisesti ja mielivaltaisesti. Siksi olisi hyvä muistaa Ludwig von Misesin sanat: ”Myönteinen nationalismi on suoja tyranniaa vastaan eikä se ole miekka, joka uhkaa muita kansallisuuksia.”

Misesin mukaan myönteinen nationalismi ei tee eroa kansallisuuden ja kosmopoliittisuuden välillä. Se edellyttää työtä ihmisten vapautta rajoittavien kansallisten ja kansainvälisten esteiden ja rajoitteiden vähentämiseksi. Tällainen työ on radikaalia ja kumouksellista, koska sitä tehdään yksinomaan rauhanomaisin - pasifistisin - keinoin. Vaikka historia tuskin toistaa itseään, on hyvä muistaa kielteisen nationalismin väkivaltaiset seuraukset. 



Kommentit

Ole ensimmäinen kommentoija!

Kommentoi

Vain rekisteröityneet voivat kommentoida.

Jos et ole vielä rekisteröitynyt ja haluat kommentoida, rekisteröidy tästä sivustolle.
Jos olet jo aiemmin rekisteröitynyt, kirjaudu sivustolle.

Julkaistu 29.11.2016