Katso

<< Palaa

KAUPUNGIN UUDET HAASTEET

Risto Harisalo (esimies)

Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen puhui Tampereen Suomalaisen Klubin lokakuun kuukausikokouksessa Tampereen tulevaisuudesta aluetaloutena. Hänen näkökulmansa on arvokas ja merkittävä poikkeus siihen yleiseen käytäntöön, jossa esitellään vain kaupungin omaa organisaatiota, palveluvarustusta ja taloutta. Kaupungin oma organisaatio elää ja hengittää aluetalouden virittämänä ja tahdittamana.

Kaupunkitalouden merkitys perustuu sen kykyyn keksiä ja luoda uutta jatkuvana prosessina. Taloudellisen voimansa ansiosta se muokkaa ja uudistaa sisäisiä ja ulkoisia olosuhteitaan. Vuonna 1921 julkaisemassaan kirjassa Die Stadt Max Weber toteaa, että ”kaupunki on maaseudulle käsityön, teollisuuden ja kaupan ylläpitäjä ja maaseutu on kaupungille elintarvikkeiden toimittaja”. Weberin ajattelussa molemmat tarvitsevat toisiaan kehittyäkseen ja uudistuakseen.

Kaupungin aluetalous luo optimaaliset olosuhteet ihmisten läheisyydelle, vuorovaikutukselle ja monimutkaisuudelle sekä niiden ruokkimalle erilaisuudelle. Tällaisissa olosuhteissa ihmiset kohtaavat toisensa yhdistääkseen tietonsa, oivalluksensa ja näkemyksensä uusien asioiden keksimiseksi. Kun nämä olosuhteet ovat läsnä, kaupunkitalous toimii uusien innovaatioiden alustana. Pormestari Ikonen korosti juuri näiden tekijöiden merkitystä Tampereen uudessa strategiassa.

Kaupungit ovat kautta historian olleet suuria yrityksen ja erehdyksen sosiaalisia laboratorioita, joiden yhteiskunnallinen ja globaali merkitys on jäänyt meiltä toistaiseksi huomaamatta. Sokrates ja Platon väittelivät Ateenassa, Firenze synnytti renessanssin ja Birmingham käynnisti teollisen vallankumouksen. Englantia on vaikea ymmärtää ilman Lontoota, Japania ilman Tokiota, Ranskaa ilman Pariisia, Tanskaa ilman Kööpenhaminaa ja Suomea ilman Tamperetta.

Uudet sosiaalisen elämän muodot syntyvät ja leviävät kaupungeissa. Kulttuuri kehittyy kaupungeissa, joissa ihmiset etsivät jatkuvasti uusia kokemuksia ja elämyksiä. Kaupungin sisäisten olosuhteiden erilaisuus synnyttää ja ruokkii kokeiluja ja yrittäjyyttä. Pormestari Ikosen mukaan näitä asioita edistetään parhaiten ajattelemalla Tamperetta monien erilaisten asioiden kehitysalustana.

Suomi elää muiden maiden tapaan yhä enemmän itseään spontaanisti uudistavista kaupungeista. Kaupunkien dynaamisissa olosuhteissa ihmisten on luonnollista kytkeytyä toisiinsa uuden luomiseksi eikä vanhan puolustamiseksi. Ne motivoivat ihmisiä Esko Kilven sanoin ”oppimaan ja pitämään oppimista uutena työn muotona”. Kysymys on vain siitä pystymmekö kehittämään kaupunkejamme näihin suuntiin vai rinnastammeko ne muihin kuntiin?

Kirjassaan Tulevat kaupungit professori Jere Maula varottaa jälkimmäisen vaihtoehdon houkutuksilta. Hänen mukaansa kaupungin tulevaisuudeksi valitaan usein menneisyys, sillä ikivanha perimätieto on ruokkinut epäluuloa kaupunkeja kohtaan sukupolvesta toiseen. Siksi kaupunkien kehittämisessä on tuon tuostakin kysymys maalaisidyllin siirtämisestä kaupunkiin.

Pormestari Ikonen toi esille monia esimerkkejä siitä, että Tamperetta kehitetään ennakkoluulottomuuden, avoimuuden, rajattomuuden ja luovuuden ehdoilla. Tällä tavoin kehittyessään Tampere palvelee parhaiten ympärillään olevia naapureita. Jos kaupunkien ei anneta kehittyä omalakisesti, ne alkavat taantua ja vetävät ympäristökunnat mukanaan. Kansakunta, jossa ei ole elinvoimaisia ja itseään spontaanisti uudistavia kaupunkeja, on henkisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti heikko.

Kommentit

Ole ensimmäinen kommentoija!

Kommentoi

Vain rekisteröityneet voivat kommentoida.

Jos et ole vielä rekisteröitynyt ja haluat kommentoida, rekisteröidy tästä sivustolle.
Jos olet jo aiemmin rekisteröitynyt, kirjaudu sivustolle.

Julkaistu 22.10.2016