Katso

<< Palaa
Rähisten ja hissukseen
 

Koska Suomi on yhtä suurta keskiluokkaa, eihän täällä mitään ideologioita ole – sama kansa, yhtenevät ajatukset. Miten maa, jossa kuuset ovat notkistuneet valuttaakseen siivistään sateen ja jonka helmeileviltä kinoksilta löytää pienten tassujen jälkiä, voi ajautua erimielisyyksiin? Kuitenkin täälläkin kiistellään pakolaisten maahantulo-oikeudesta ja tasa-arvoisen avioliittolain tarpeellisuudesta jopa kansalaistasolla, joten kai Suomessakin on oltava eri aatteita.

Suomalaiset aktivoituivat 1800-luvun lopulla kansalaisyhteiskunnaksi vaisun valtioyön jälkeen ja esimerkiksi työväenliike sai alkunsa jo ennen itsenäistä historiaamme. Varhaisen työväenpuolueen vaatimukset tuskin olisivat nykysuomalaisesta radikaaleja – kahdeksan tunnin työpäivää ja oikeutta äänestää – mutta vastaitsenäistyneessä Suomessa kaksi ideologiaa törmäsivät. Vuoden 1918 sodan jälkeen punamultahallitus puolestaan otti tehtäväkseen pienentää kuilua työväestön ja porvariston välillä, sillä yhteiskunta, jossa joidenkin ihmisten oikeuksia on rajoitettu, ei toimi. Tavoite onnistui talouskasvun ja yhteiskunnallisten uudistusten, kuten torpparivapautuslain, ansiosta. Lisäksi kaikkein huono-osaisimpien asemaa saatiin parannettua. Tämä osoittaa, että vastakkaista aatetta edustavien on mahdollista tehdä yhteistyötä. Kompromissi ei välttämättä aina ole tehokkain ratkaisu, mutta se on yleensä parempi kuin toimimatta jättäminen.

Olisi turhan suoraviivaista kuvitella, että suomalaisten aatteet ovat syntyneet yksinomaan muinaissuomalaisten kalliomaalauksissa tai populistipoliitikon saunaillassa. Suomi ei ole eristäytynyt muusta maailmasta, joten yleismaailmalliset ideologiat verhoavat Suomenkin niin kauppasuhteiden, EU-jäsenyyden kuin Internetin välityksellä. Ajatuksiemme ja mielipiteidemme muotoutumiseen vaikuttaa tietenkin myös senhetkinen maailmantilanne. Epäilemättä lapualaiset ottivat esimerkkiä Mussolinin fasisteista 1930-luvulla ja nykypäivän hyvinvointifanaatikot yleisestä terveystrendistä chia-siemenineen ja mindfullness-harjoituksineen. Ei eheytystä jouduttanut hyvä taloustilannekaan olisi ollut itsestäänselvyys, mikäli Suomen vilkas ulkomaankauppa sodan runtelemaan Eurooppaan ei olisi ollut mahdollista.

Talvisodassa ja osittain jatkosodassakin Suomessa vallitsi niin kutsuttu talvisodan henki, nationalismi oli voimissaan ja suomalaiset kokivat maansa puolustamisen arvoiseksi. Kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden muutama vuosi sitten, ei umpimielisinkään penkkiurheilun inhoaja välttynyt juhlakaaokselta: kansallismieliset, melkeinpä patrioottiset suomalaiset remusivat kaupunkien keskustoissa jättäen sotkut muiden huoleksi. Laulu raikui, ja Suomi oli jälleen maailman paras maa. Nationalismi on varmasti ainakin jossain määrin suomalaisia yhdistävä aate, vaikkemme tietoisesti niin ajattelisi. Kansallistunnetta voi kokea muulloinkin kuin urheilukilpailujen tai uuden vastaanottokeskuksen perustamisen aikana. Pelkästään se, että on ylpeä suomalaisesta äitiyspakkaus-konseptista tai melko alhaisista rikollisuustilastoista, voidaan nähdä nationalismina.

Usein on helpompi livahtaa ihmismereen ja luottaa määrätietoiseen ääneen sen sijaan, että jättäisi välittämättä yleisestä mielipiteestä ja irrottautuisi mukavuusalueeltaan. Pelkäämme liikaa muiden reaktioita, minkä takia emme välttämättä uskalla asettautua vastavirtaan. 1900-luvun loppuvuosikymmeninä Suomeen rantautui vaihtoehtoisliikkeitä ja marginaalisia aatteita, jotka vetosivat erityisesti nuoriin: Etelä-Afrikan apartheid-politiikan vastustamista, luontoaktivisteja ja kannanottoa punkin keinoin. Nykynuoret eivät mellakoi kadulla poliisien hätyyteltävinä tai kerro avoimesti mielipiteitään. Syynä voi olla paitsi tiedon puute yhteiskunnallisista ongelmista myös tyytyväisyys oman elämänsä laatuun. Kun taloudellisesti, sosiaalisesti ja yksilötasolla kaikki on mallillaan, ei ole tarvetta protestoida äänekkäästi. Toisaalta sosiaalinen media on tuonut toisenlaisen ulottuvuuden, jossa voi esittää tismalleen omat näkemyksensä asioihin, argumentoida niitä ja kommentoida muiden päätelmiä. Vuorovaikutus tapahtuu laaja-alaisesti, eikä provosoiviakaan mielipiteitä pelätä esittää samalla tavoin kuin tosielämässä. Internetistä on tullut alusta vaikuttamiselle. Eivät kaikki kuitenkaan ole unohtaneet perinteisiä keinoja, sillä erityisesti tänä syksynä mediassa on pauhattu paikoin rajuiksi äityneistä mielenosoituksista ja -ilmauksista. Pakolaiskriisi on herättänyt myös suomalaisissa ajatuksia sekä puolesta että vastaan, poliitikot ovat pyydelleet anteeksi lausahduksiaan ja ääriliikkeiden suosio on kasvussa. On hyvä, että suomalaiset eivät ole passivoituneet, mutta erittäin ehdottomat ideologiat ovat vaarallisia, aiheuttavat epävarmuutta ja eriyttävät suomalaisia. Esimerkiksi anarkismin ja alhaisen äänestysaktiivisuuden myötä kansanedustajien ja ministereiden legitiimisyys tulee kyseenalaiseksi. Onko valta muka oikeutettua, jos vain osa kansasta hyväksyy sen käyttäjät?

Maailmankuvamme on laajentunut, sillä aiempien parin aatteen sijaan, meillä on kasapäin erilaisia myös perinteisen puoluekentän ylittäviä ideologioita. Erityisesti Internet ja sosiaalinen media ovat helpottaneet tavallisen kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia sekä auttaneet löytämään omaa aatetta tukevia ryhmiä. Ideologiat ovat pirstaloituneet ja haarautuneet pienemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin suuren yhtenäisen kokoonpanon kursiminen on muuttunut hankalammaksi ja siten hidastaa esimerkiksi päätöksentekoa. Toisaalta yhden pienen ääriryhmän on vaikea saada laajempaa kannatusta tai provosoida näkyvästi, jolloin sen merkitys jää marginaaliseksi. Vaikka on paljon ideologisia erimielisyyksiä ja jyrkät mielipiteet on mahdoton sulauttaa yhdeksi sopuisaksi ääneksi, rakentavilla keskusteluilla, kunnioittavilla väittelyillä ja perustelluilla mielipiteillä saavutetaan jokaista Suomen maailmankansalaista tyydyttävä kompromissi.


Vera Kuusinen, Tampereen lyseon lukio

Kommentit

# ConnectingTalents
9. joulukuuta 2015 12:43
Kiitos hyvästä tekstistä, ansaittu palkintosija ;-)

Kommentoi

Vain rekisteröityneet voivat kommentoida.

Jos et ole vielä rekisteröitynyt ja haluat kommentoida, rekisteröidy tästä sivustolle.
Jos olet jo aiemmin rekisteröitynyt, kirjaudu sivustolle.

Julkaistu 08.12.2015