Katso

<< Palaa

Pasi-Heikki Rannisto
puheenjohtaja
Tampereen Suomalainen Klubi

Puhe Itsenäisyyspäivälounaalla 6.12.2015 klo 13

Kunnioitettavat sotiemme veteraanit ja Lotat, hyvät itsenäisen Suomen ystävät

Suomalaisuuden ja suomalaisten menestyksekäs historia on paljon vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Suomalaiset säilyttivät identiteettinsä Ruotsin vallan alla ja Venäjän alaisena Suomen suuriruhtinaskuntana. Itsenäisyyden aikana Suomi on selvinnyt vapaussodasta, talvisodasta, jatkosodasta, lapin sodasta sekä sodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta ja sotakorvauksista.

Voimme täällä Suomalaisen Klubin tiloissa nähdä monia itsenäisyyteen liittyviä merkkihenkilöitä. Yhteistä kaikille näille henkilöille on ollut vahva suomalainen aate ja vankat arvot. Kautta vuosien suomalaisten perinteisiä arvoja ovat olleet ja ovat edelleenkin: heikoimmista huolehtiminen, työ ja ahkeruus, yrittäjyys, isänmaallisuus ja perheen ensisijaisuus.

Tampereen Suomalainen Klubi on viime vuodet korostanut suomalaista yrittäjyyttä ja sinivalkoisen pääoman merkitystä. Vaikeina aikoina erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat työllistäneet ja pidättäytyneet irtisanomasta työntekijöitään ollen näin keskeisessä roolissa ihmisten työn ja hyvinvoinnin turvaajina. Yrittäjyyttä ja myös vastuullista työn tekemistä laajemminkin voidaan pitää sankarillisena arjen rakentamisena. Samalla rakennetaan myös mainetta Suomesta luotettavana ja arvostettavana kansakuntana. Tässä valossa ihmetyttää ne muutamat yritysjohtajat, jotka hyväpalkkaiselle eläkkeelle päästyään vaihtavat Portugalin lämpöön ja leppeämpään verotukseen. Toisaalta yhtä lailla ihmetyttää suomalaisen AY-liikkeen lakkoherkkyys, kun Suomen taloutta yritetään saada kestävälle pohjalle jatkuvan velkaantumisen kierteestä. Vain vähän on toistaiseksi tehty suomalaisen kilpailukyvyn eteen, jotta työtilaisuuksia syntyisi ja työttömyys helpottuisi. Tämä aika tarvitsee uudelleen vahvoja arvoja ja sitoutumista isänmaan etuun. Siihen, jonka eteen aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet suuria uhrauksia.

Uutisointi siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta eli ulkomaalaisista tuntuu kovin mustavalkoiselta ja kärjistävältä

Minulla oli perjantaina 4.12.2015 ilo ja kunnia pitää juhlapuhe Tampereen teknillisen lukion lakkiais- ja itsenäisyyspäiväjuhlassa. Uusista ylioppilaista 2/3 oli taustaltaan ulkomaalaisia. He olivat kuitenkin suorittaneet tutkintonsa suomeksi ja saivat näin jatkotutkinto-oikeuden suomalaiseen yliopistoon. On selvää, että heistä valtaosa rakentaa elämäänsä Suomessa ja osallistuu oman maamme kehittämiseen ja palveluiden rahoittamiseen. Me tarvitsemme näitä ihmisiä tekemään työtä ja menestymään Suomessa.

Myös suomalaisilla on kokemuksia ja historiaa siirtolaisuudesta. Suomalaisia on aikanaan lähtenyt satoja tuhansia ihmisiä siirtolaiseksi ensin Amerikkaan 1900-luvun alussa ja myöhemmin Ruotsiin 1960-luvulla. Tuolloin Tukholmaa kutsuttiin leikkimielisesti Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Siirtolaisia vastaanottamassa oli maa, joka ei antanut sosiaaliturvaa, vaan tilaisuuden luoda itse oma tulevaisuutensa, menestyä ja liittyä yhteiskuntaan. Erittelemättä tässä nyt tarkemmin, mitä ehtoja yhteiskuntaan mukaan pääsemiselle näissä maissa oli, oli tulijan kuitenkin hyväksyttävä paikalliset arvot ja elämäntapaan liittyvät ehdot. Eikä paikkansa ansaitseminen ollut aina helppoa. Ehkä siksikin kielitaidottomat suomalaiset olivat ennemminkin uudisraivaajia ja teollisuustyöntekijöitä kuin isoihin kaupunkeihin juurtuvia city-ihmisiä.

Eurooppaa koetteleva kansainvaellus testaa järjestelmiämme, mutta myös inhimillisyyttämme. Järjestelmämme eivät näytä olevan hyvässä kunnossa, mutta Suomessa jälleen kerran pystytään nopeasti ja tehokkaasti ottamaan tilanne haltuun. Useat suomalaiset myös tarjoavat vapaaehtoistyötään ja resurssejaan tulijoiden auttamiseksi ja osoittavat näin inhimillisiä ja kristillisiä arvojaan. Tässäkin ajassa Suomi säilyttää itsenäisyytensä ja suomalaiset kansallisen identiteettinsä.

Niin historiassa kuin tänäänkin suomalaiset ovat olleet selviytyjiä. Meillä on ollut suurmiehiä ja -naisia, jotka ovat varmistaneet, että tuleville sukupolville jää hieno isänmaa. Jokaiseen aikakauteen kuuluvat myös arjen sankarit, joita ei mainita kirjoissa, mutta jotka pyyteettömällä työllään ovat pitäneet yhteiskuntaa pystyssä. Sotiimme osallistuneet olivat valmiina uhraamaan terveytensä ja jopa elämänsä muiden puolesta. Erityisesti itsenäisyyspäivänä kunnioitamme ja muistamme heitä kiitollisuudella.

"Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta".

Tuo muutaman vuoden takainen kansallisen veteraanijuhlan tunnus on tänäkin päivänä ajankohtainen. Tulevaisuutemme rakentajat ovat nuorisossamme. Samaan aikaan puhumme nuorison syrjäytymisestä, vakavasta asiasta, jonka korjaamisen myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kiinnittänyt huomiota.

Onko nuorisossamme siis jotain vikaa, kun he syrjäytyvät, lopettavat opiskelun ja jäävät työttömiksi? Ei ole, ei nuorisossa ole mitään vikaa. Ainakin minä luotan siihen, että heistä kasvavat tulevaisuuden sankarit. Syrjäytyykö osa nuorisosta ja mistä? Onko meidän vaikea luopua siitä 1960-luvun maailmasta, joka näyttää ympärillämme rapistuvan? Olisiko meidän aika haastaa oma ajattelumme ja luoda uudelleen toimintatapamme ja asenteemme?

Nuorisomme, siis ne 15- 30 -vuotiaat, joista osan pelkäämme syrjäytyvän, ovat sama joukko, jotka tulevat nostamaan Suomen nyt uhkaavasta taloudellisesta ahdingosta. Nuoret ovat nopeaälyisiä, innovatiivisia ja ahkeria kaikessa mikä heitä kiinnostaa. Nuoret menestyvät monilla uusilla yhteiskunnan ja teollisuuden aloilla. Nuoret ovat perustaneet useita menestyviä yrityksiä, joita me teollisuusajan ihmiset vähättelemme. Heillä on monia erinomaisia taitoja, jotka vanhempien on vaikeampi oppia. Kun tietokoneemme ei toimi ja kännykkämme reistailee, annamme ne sujuvasti lapsillemme korjattavaksi.

Yliopistoihmisenä en väheksy tiedettä ja opintoja. Nuorena oppiminen on paljon helpompaa kuin vanhana. Sitä paitsi kaikki tilastot ja selvitykset ainakin toistaiseksi osoittavat, että työllistyminen on keskimäärin sitä helpompaa, mitä pitemmälle on opiskellut. Tästä huolimatta meidän tulee mahdollistaa nuorille heidän omat valinnat. Ei pitkä koulutuskaan ole välttämättä kaikille se oikea elämän valinta.

Harrastakaamme kaikki nuorison parasta – heissä on isänmaan ja ihmiskunnan tulevaisuus.

Hyvää Itsenäisen Suomen juhlapäivää kaikille! 

Kommentit

# Irmeli Jokilampi
8. joulukuuta 2015 18:20
Kiitos hyvästä ja rakentavasta puheenvuorosta!
# Kale Sipi
9. joulukuuta 2015 10:32
Kiitos upeasta puheesta! Erityisesti mieltäni lämmittivät Pasi-Heikin kannanotot veropakolaisista ja AY-liikkeen lakkoherkkyydestä. Nuoria ei todellakaan saa unohtaa!
# Risto Harisalo
19. joulukuuta 2015 14:08
Totta totisesti, sanon myös minä ja allekirjoitan Pasi-Heikin puheen mainion sisällön ja Kalervo Sipin siitä esittämän kommentin.

Kommentoi

Vain rekisteröityneet voivat kommentoida.

Jos et ole vielä rekisteröitynyt ja haluat kommentoida, rekisteröidy tästä sivustolle.
Jos olet jo aiemmin rekisteröitynyt, kirjaudu sivustolle.

Julkaistu 08.12.2015